ANGLO KUKI WAR
1917-1919
( Shakespear : The Assam Rifles )
Britiste chu ipijeh’a ana kisatna ham tijonghi ikihet chetdiu aphai.Manipur lenggam kitundoh masanga pat lengkhang 33AD-1700 AD geija Manipur lenggam sunga alengtechu chunggam mitehi anahivangun tuisanglet theida jehchun 252AD kumin chunggam mite chu tampi anapotdoh uve tichu ihetaove, ahinla 1300 -1700 AD sungah hiche Manipur gamhi alhingsetle akimkei chu ahitapon atamjo ahindalhah joh’u ahin ahunglhung loichun Britiste satnading chu ahingonkhah kitnu ahi.Manipur keo ahipon Thadou chilhah ho khang jouvin jong gelphahlou khopmin gamlatah tahgeijin anacheh chaovun tua kiseiding pahi Indiale Burma sunga umlah a thilsoh ahi.British techu ahung thanei chehcheh’un 1891 Kumapat manipur lengam geijin ahin sulhu taove.Chunggam mitehi1700AD langapat Manipur lengte toh ahung kivopthei panun ahileh aleng gamu huhnan nasatah in anapangun chamlhat tah’a umnagamle hinkho man nachu British ten nople dathu umlouva eihin vaipoh khumuleh Chung gam haosahole upa hochun atheida behseh uva anasaatnu ahi, hichu chamlhat gaalsat dihtah mongmong anahichu ihetchet diu angaije. Meilheiten Britishte anga surrender anabollou vangun kho nungin freedom Govt. anajoptaovin Chunggam miten vang Britishte komah surrender anabol pouvin India freedom jong tunigeijin akijopnathu aumkhapoi.
Achom nathei chanin seijuhite nampi minthan napenle gaal anakisat lah’a anasapen ahi.Britishtehi inathei dalheh taove.Amahon alekhasut naovajong labour corp toh ahung kitojeh a kipaome ahibouvin eithei danao asottaan doudinghi kigomong anahiuve tin asun’ nuve.Hiche gaalhi nile thumin kiseijinte sapte recordna vangchun “punitive war”, chule “Kuki rebellion “atiuve. Hiche sapte douding thuhi March 1917 langa patchun mun tamthim tah-a kikhopna kihouna ana neitaove chubanin British tenjong lunglhai sella akhoh dungjuija kisei ahijeh a labour corpma achetei nadiova chu aphatnathei channa dinga anaseiju ahi. Chule hichehi history of Assam Rifles jihpa L.W. Shake spear lin Kuki and the south Chinhills rebellion 1917-1919 tia ajih a konakhu kila ahi.Hichi gaal thudolla kibol jousehi ama sutpahi abulpi ahi ajehchu amahi operation commander ahi.
Chule Assam Rifles kiti hohi gaal kipat masang lhathumbep machu Military Police ahinaova kona Assam Rifles tia ahin khellu ahi. Sapte noija umcheh ihijeh un Burma langa hojong Burma Rifles atiovin Chin hills Rifles jong ana ume tillachu Military Police ana kiticheh ahiove. Chule hiche gaala dinga sanction anakibol Sepaichu Manipur langa 2400 ahin Burma langachu 3000 ahin abona 5400 anahiove. Chunggam haosa hotoh anakihou sap pachun alung lhailou manin mi anamoh hohsaal saallin ahinla amachu PA anahi vangin labour corp hotoh France langah asoltha taove. Ahungkhel pachun phaten mi ajollin atoh manujong apehdio thu aseijin ahi.1916 langa jongchu mundanga hochu anapui panu ahitan 1917 nachu Manipur chunggam miholah chu ahin phah ahi.
Hicheto kilhonchun chunggam haosa hotoh akihou kitnin (Mombi atijiukhu Lonpi ahi) Lonpi haosapu Ngulkhuple Longja haosapu Ngulbul ahung kiphin doh lhontai. A’umdanhi Manipur Labour Corp jehseh hilouva Kuki levy kiti 1850 kum langajong Cachar gamapat anagoi juva hiche genthei naho jousechu ana lungnat nao hung hiphapeh dan anahi. Hijeh achu Lonpi haosapu Ngulkhup jongchun Britishte jop aumleh a’in kihalding a’insung mitegeija kithat gamding tigeija thu anasei ahi.Longja haosapu Ngulbul jongchun hitabangma a’chu anabolsa ahi.
Hitichu anahijeh a’chu 21st Sept.1917 ni’a chu “Sajaam” hung kilhah a thing khole malcha kikanbeh chu hunglhung ahitai.Hiche kikhopna’ a haosa anajao hochu Pu Khotinthang Jampipa. Tintong Laijangpa, Songchung Sangnaopa, Lunkholal Chongjangpa, Letkhothang Loikhaipa, Vumngul Tujangpa le achapa Lhunjangul, Enjakhup Kholhou Thenjol, hichenghi ahiuvin akihouvuleh aseimou vin, adatmocheh taovin, achuti phatnin Pu Tintong Laijangpa ahung dingdoh in akiminlah in ameithalchu akaapmin kameichang le kameilou umlaisen nung chon ponge ahinti jengleh seibebe umtalouva luong lhajel ahitaovin atillachu saapte toh akikisatle akijojou dingle akijojou louding lepkah na’a hitihi hunginte tia aleljoding langchu ahung hiteidio chu aseiju ahin bolda taote kichaat aume atio ahipon hiche laitah’a chu Pu Tintong ahung pokeh thojengleh koima chan nopna dana thusei umbetalouva long lhajel ahitaove.
Ajehchu atheida jeh’uva saat nomna lungthim neicheh kikhom anahitaove. Hicheho lah’a Pu Tingtongchu aloiho hetpeh louva kisuon nakhat ananei ahi. Ahomkeo hijongleh Pu Lalpi seidanin gaalbolding thuhi mun tamthima kona ahung kikhop masangu chun Tingtongle thempu pachun twiluong diil chu vohcha khatnin agakat lhonin alol a’atna diil sungachu athi agah lonlut sahle diil sungachun kuonga (Ship) dimsetna gaalmanchah abaan bana ahung kitol chu amutai.Hiche a konachu thilhaten eipan pidio ahi tia lungthima kinemtah le kisong tah’a um ahijeh’a chu mi dangin ahetlou vanga amachu kon ipi aseivanga olmo louhel ahi tin anaseije. Thempuchu ahile keima pupa tahchu anahin dawi thiemtah ahichu kanunghet bepme. Chuleh hiche kikhopna achun Chengjapao Aisan pale Lhukhomang Chahsatpa ajao lhonpoi. “Sajaam kitihin ipithuchu hijongleh ahung kithotna thudolla chu ajeh apol seibebe umlouva hinkho phalnagei hijongle panding, juijengding tina ahin, thingkho le malcha kikanbeh hin athuhi thukhoh tah ahitai tina ahi. Hiche ban’nahin Pu Enjakhup Kholhou Thenjolpa hin Sangnao khomunah kikhopna khat anasem kitnin hiche a hin Chengjapao Aisanpa, Lhukhomang Chahsatpa, Suut mang Kanjangpa ajaovui.Hiche nihin Sutmang Kanjang pan amao phungsung tha lhengin Sielmei abantanin hichu gaalla kajopdio ahi tina ahi.Hiche thuhohi abaanbana ajah phatnin P.A pan Oktaan nah haosaho chu akouvin alhiemin ju ahomin ahileh aginmo haosa hochun akilah pouve.Hichun haosa hochu aki thukop mun Jampipale Aisanpa chu lengpa komah asollun thinglhaang gam khantou machal ahahsat thu agaseisah un amanijong ahungdoh pailhontai. Thuguhhi haosaho chun kumbul langa anagon jingsao ahitai. Hinla saptechu avaihom naole achale naochu munjousea kibang jinglou ahin hijeh achu umna muncheh achu amaho thua nunglouhel dinga umsa ahitaove. Ahinphah masah uchun adoumasah jengding chu ahitaove.
1917 kum malam machun DIG Assam rifles chun S.P Chinhills akonin thudoh khat ahung kibollin Chinle Lusei border vella itabang boina dingle boinathei thu nahet nem ahungkitin ahileh DIG chun kahepoi Zongling kiti Arakan vella maap gama thu themkhat kija tilou ti-in adonbut nin ahileh chuche akihoulhon joutah pung 12 dontah kitnin thukin dolla thuthot khat ahung lhungpai kitnin Falaam makonin Shillongah Chinhills HQ stationah thu ahung lhungin Chinhills lhanglangah gaal akipantai Haka stationchu aumkimvel taove gangtah in kithopiding hinsollin ahungkititai. DIG chun Capt. Falkland 1stAR commandant Aizawlla umchu Sepai 150 toh Haka mun agan nathei chana lhungdin thu apetan ahi.Nichomkhat jouvin Falaam makonin Kithopi ngai chatna thukin ahunglhung kitnin ahileh, Capt. Montifiore le sepai 150 3rd AR Kohima pachu asolkittai.
Hitobang chun Aisanpale Jampipan Lengpa inna kona ahung kiledoh joulhon chomkhat sungin Loikhaihon Britisht officer khatle sepai ni athatnun aluchu puon vomin atomun Jampi haosapu innah ahin polutnun ahileh haosapu ana umlou jeh chun upa danghochun alonaje ahetlou jeh un Khaochangbunga gollhangni asollun akicholdona muna chun aga hetsah taove. Hiche thu ahet phatnin Aisanpale Jampipa chu Jampi langah ahung lhonin Pu Khotinthang chun Bolsol khoa Sielkhat agachon gaallu chu vailhunna abollin hiche velchun Kuki hochun meithal 70 aneijun chuleh asembe beuve.
Tintongle Enjakhup chun gollhangho gaalboldan ahil lhonin chule khojouse chu meiloule meichang akisemtoh uva akigot nadiovin athupeh lhonin, thih thembol hole thalsemthei jousenjong abolthei chana kigotna aneidiovin athulhah lhonin chule PuLenkhokam Chongloi Haf longpa jongchu meithal sem thiemtah le feltah ahijeh chun amachu ajochanna semjeng dingin anganseovin ahileh phat chomkhat sungin amanchah kham setnu asemdohtai akiti. Chule lampi akhohlaiho ah songkhai thaang asemun, gopum savunin atomchah un pumpi asemun khopijouse chu thaw akaijun chule sounang akaanun nasatah in akigotaove kiphinna neochacha anaum jongleh hettheitah a kiginna ana umkhalou ahin akigot lhingset phatnun Lonpile Longja langtoh, Hengleple Ukhalang ahung kithouvin 17th Dec.1917 nihin Itol Police station abulutaove.
Chule Burma lang lamlen jong akhah taove.Rest house ho asuseovin Chowkidar pa athatnun telegraph line asuseuvin ahileh Imphalla konin sepai loini ahungin 4th AR 80 cheh ahiovin loikhat chu Lt. Halliday lamkaina ahin P.A. Patoh Lonpi langah acheovin, loikhat kitchu Capt. Coote le Lt. Hooper lamkaina ahin, amani loihochu Henglep langah acheovin Lt. Halliday chu Chakpi vadung agalkaijin Lonpichu agabulu leh akulchu adetnin ahileh anokeh joupon mithum athiuvin phabep akisukhaovin ajolou phatnin Imphal langah akilekittai.Capt. Coote vangchun ahinjouvin Ukha miho jongchu ahin sugepmin ahi.Athuhi akiseile akiseitha vangin Lonpi langkaichu octoberlang ahitai.
Aban’na dingin DIG in jetleveja AR holeh Burma langaho geichu thu apen lamlenpang khoholeh gaalbol khojouse ahaal lhahloi, ajeploi chehjeng jungin aboltai.Hiche thusoh hi nikhat nini sungin Burma gamle India gam lentah sungah akithang loitai. Manipur la operation chu hopli in akihomin, chule hiche dungjui chun gaal lamkai jong hitihin ana kihome.
(1) Jampi area:
Major Marshal, Lt. Walker, Capt. Montifior chuleh Lt.Needham.
(2) Henglep area:
Capt. Goodal Capt. Fox, Lt.Carter
(3) Lonpi area :
Capt. Coote, Lt. Askwith
(4) Chahsat area :
Capt. Perry, Capt. Black
Chunggam mitelang Jampi gamkaija ana lamkai hochu Tintong, Enjakhup, Khotinthang ahiuvin amaho lah’a sepai lamkai chu Enjakhup chu anahin, ana kihabolnao munle khohochu Loibol, Leima tak;Khopum, Khimuching, Laijang, Dulen chule Kanakin ahiovin gentheina dimset ahitaove. Chule Mjor Vickers leh Lt. Sanderson sepai 150 toh Hanema jonin April 1918 hin lampile thuboi tampi semjang dinga Aimol ajotpet nuhin Bolkot komah ana tingun sapte sepai khatjong akaaplih uvin akisukha jong aume.
Laijang jona ache naovahin numei nile pasalkhat to akitoh un pasal pachu aman’nun akaitaove. Jampi langa cheding ahiovin ahaosapu uchun mi 40 toh achaang taove tithu ajaovin Mn.Lengsei Lenthangin achangseh in sap sepai 4 akaaplih in ahinla amachu amanun akaijuvin ahileh amelma hon anop nopma aboldio deilou jeh in akaipa tuhkhuh tahchu apetnin ahileh alamkai paochu alunghangin alol abantan sahtai.Aluong chu adalhah uleh aloihon Talolong mun nakhun avuitaove. Pu Mangkhothang Sitlhoule Pu.Vumjalal Kipgen nin chamna aum nadin thil angaito lhonin hinla aphachom joutapoi.
Sepai hochun Talolong ahin hopakit naovachun Khuhsai thahkhat umchu amu phatnun asugenthei paochu hikha dingham ti aginmojeh uchun akhomi hochu akhotdoh sah uleh anahi phatnin alung hangun akhochu ahaal lhaovin akulpiu gamlatah’a umjong chu abuluvin sepai hojong mili athilouve.Abannin Buning langa achekit nuleh ahaosapu Thangjakai chun doulouding tin numei chapangho asolmangin pasal jengseh toh jubel atungin kelcha khatjong ahenin kichamding deinachun ahinlah sapte sepai hochu akigin lounao langtah a ahung sohdoh un khosung langchu ahinkap paijeng taovin ahileh dou dinga kigo louhel anahijeh uchun ima anabol thei tapouvin ajam mangtaove. Hiche phatchun akhochu ahaal lhataove.Abanin Kawl kaang Khopi jonin acheo vin ahileh kolkanghi molchung ahijeh in songkhai thaang anasemun ahin sattan khumuleh sepai20athiuvin hinla apangjou pouve. Abanin Sangnao abulu kitnuleh phat sot-thim akihabol jouvun agaal lamkaiju Letkolal Singsonle Onkai Sitlhou hin haosapu komah luut taohite tia asei lhonleh haosa puchu anop phatnin aluut taove. Hiche phatchun sepai Commander pachun Dk.1000/- Sielchal nga, Dahpi khat, Meithal gup, min aleosah’e. Sangnao hi kholen ahin kisuon piule ana lungmon piu loi ahin ulenao lunggel chu athalhom sah lhehtaove.
Haipi bulu dinga achekit nuleh ana pang ngam tapouvin Ngulkhotinpao Kipgen hi kelkot komah akisellin sepai lah’a Commander sapkang pachu akaplih in hijehchun kipamanin la khatjong abolle. Abankitnin Dulen abulukit nuvin ahileh Dulenten top asemu chun ahin kaapmun ahileh sepai ni akaplih un chujou kitnin Nakachieng buludin achekitnun ahileh suongkhai thaang ngahpa chu nomtah in ana ihmun ahileh amanuvin akho jongchu hahsalou tah in ajoutaove.
Abanin Chongjangle Kumpung nga chun akisaat nuvin akhonei langho thum athiovin li akisukhai.Thu kijadanin alha sam lhehtaovin, Tingtongle Enjakhup jong Tengou kho’a chule Lenkhokam Chongloi chu Zoute khoah akiselluve tijehchun Zamedar Bokul Thapa hin Dongpu Lambu patoh sepai 50 akipuijin agahollin ahileh Tintongle Enjakhup chu anajaam mang lhontan Lenkhokam Chongloichu ahin mantaove.Ahin chomkhat jouvin Tintongle Enjakhup jong Tingkai kho a aman nuvin, amani amatnuva patnin gaalchu athiphuoi hoi jenge anatiove.
LONPI AREA : Pallen le Sugunuhi Britishten pansat namuna ananeiju ahin chule manchah jouse kholna a aneiju ahi.Chule potpoho jongchu seven pounders mountain guns pohle kapjejong ahil themun Imphal le Tamu lampi kikhah hojong ahongdoh uvin 17.10.1917 ninjong Capt. Coote le Lt. Higgins lamkainan Longja khojong ahaal lhataove. Naphou khunou langah achekitnun akikap touvin sepai thum akisukhaove,hichechu lamtou ache petnu ahin Naphou khunou gaalmu nabep machun anakap kitnun sepai thum akisukha kitnun sepaiho chu achiepeh kitnun Napphou khunou chu asumang taove. Nikhat nini jouvin Tujanglang ajotsuh uleh ana chaangun ahinkap muleh Capt. Coote loiho sepai li akaplih taove, chule akisukha jong aumbe kitnuve.
Sepai athah hunghotoh Capt. Coote chu Lonpi langa ahunguleh anating kitnun khonichu abaanchaan ahaal lhataove. Chubanin vadung langah achesuh un Kaika kiti Anal kho a akaldoh un Khailet jonna achenaovah gaalpal nasatah ana umin Steadmen chun abulu jengleh sepai somlekhat athi in Steadman jongchu akiha suhkhah lheh e. Higginle DIG chu Aihang kho geijin achelhonin haosapu Seilet Haokip le miphabep ahinman lhonin Sugunu campmah ahinpui lhone, Police station buluna’a jaodinga aginmojeh u ahi.
HENGLEP AREA : Kuki gaalbol hochun Govt. rest house chu asumangun Silchar road langa road jongchu achamin akikhah taan ahileh, Major Cootele sepai jakhatchu akonkit nuvin Loibuol munnah akikap touvin hiche gamkaija lamkai chu Pakang Henglep’pa chule Semchung Ukha haosa pu ahin Ukha kulpi sungachu Seilkhat atha lhona asepai lhonchu avahlhona atilkhou lhon ahi. Nasatah in akikap touvin pung somleni tabang hengtamle Ngaljang khotenin jong akithopi lhonne. Capt. Goodal leh Lt. Carter lamkainan habollin abollun Hengleple Ukhachu ahaal lha taove.
CHAHSAT AREA : Chahsat gamkaija Lamkai hochu PuLhukhomang Chahsatpa, Tong khothang, Maokotpa, Letkhothang Khotuh pa, Semkholun Phaisatpa, Phaipi tolkon sapsepai dounading tiin la abollun aki hanlho uvin kulpi nasatah asemuvin ahin bulu phatnuvin aki habollheh jenguvin British officer thumjong athiin ahinla Govt. chun Lt. Molesworth bou thidanin aseiju ve. Chahsat, Molnoi, Maokot, Phaisat, Kongkan thana chule adangdang le Chahsat jotlangin sepai thum athiuve. Chahsat kulpichu adetlheh in khodang dangho kithopi najalchun, hinla sepaiho jongchu kigomuva ahijeh uchun atamun eimi hochu somthum athiovin sepaijong ni athi.
BURMA SUNG : Haka Station chu Kherkha hon asumang taove tithu chu ahung lhung tan 1stAR Aizawlla um Capt. Falkland chu sepai 150 toh Haka gangtah a lhungdingin DIG in thu apen DIG jong Imphallah achesuh in thil gongtup dingle operation hatsahbe nadingin, chule Burma langa chehonjong ahin kithopi nadiovin thu apen Molvailup mah nasatah in akikap touvin Capt. Falkland lamkaina a AR holeh MP ho kigom ahiovin sepaihochu munkhat na akicholdo petnun chun top asemu khatchu thingphung khatnah akanbeh un guhthimin Helkholam Kipgen chu akap dingin anganseuvin agah kapleh amajong thingphung noilangah alenglha jengin JCO khat jaonan sepai somni athi.
NAGA HILLS : Kanjang khochu buludingin 3rd AR hochu sapte officer khat lamkainan acheove. Hichemun nahin Aisanpa Chengjapao a’ume tijong ahetnu ahi. PuHaolun Lotjemhi anaki sellin British Officer pachu akaplihtai. Sepai hochu achuti phatnin akinungle taove. Sepai hochun Kanjang khochu akicha thimlheh un haptani kithopina angah tauve. A’umdanchu amaho chun meithal jongchu gup sehbou aneiju anahi.Gojuh nikhat hin ahinbulu kittaovin ahileh Nguljalen Kanjangpa hin lelnakhat hung umkhante tin Chengjapao chu kulpi homkah’a asoldohtan chule Suutmang Singson chun Vahuong Camp geijin agathah e. Sepai hochun ahinjou taovin amanchah jouseo achomgam taovin chuleh Chengjapao jongchu aholdoh uvin aman taove.Hiche nichu 23rd August 1918 ahi.
UMDAAN PHABEP : Hiche chunggam mite thusima gaal thupi penna kisaat nathu ahijeh hin phabep a’umdan gahseibeu hite. Govt. nin record abol dung juijin, abaan banin, Indian Officer khatle rifle man 34th athin, kikaptona’a Indian officer 8 akisukhan, rifleman 47 jong akisukhai, dam mojeh in rifleman 84 athiin, sepaiho nungjui 7 athii in 393 damlou jeh in athii. Burma sunga officer khatle rifleman 99th athii.
Chuleh kho 86 akisumangin kho 112 ahung kipelutnin chubanin kho 15th akhomiten adalhaove.Hitihin record abol luve, ahinlah agam agama hiche gaalla anapangho seidanin lekha a anasutlutlou vangun kachenalang langa thului heho kadohji a kalung thima kagah suhtojileh amaho record bolna’a athi”e kiti jousele akisukai kitijouse khu kikaptona’a eimiho kaplih hileh hung kitoh bepdin kahei. Chuti ahileh abona 673rd hi athii ahiove kitileh dih inte. Chuleh jaampi a kikhopna achu sabaneh abollun Sajaam jong alhah uvin Thing khole malcha kikan nikhochu 21st Sept. 1917th chu ahi. Hitichun gaalchu 20th May 1919th nihin akichaitai. Jail’la umhojong asunga thu atin atang tampi akidalhai eihodia bailamtahle achom lamtah a hetbai lam dinga kasut ahibouve. Chule amaho recordna kimu dungjuija kisatna munle aminho kagah koibe nomin, chule hetnapha khatchu surrender holeh khosung dalha, ajam mangho ajaosah pouve. Hiche kisat namunle akhomin hochu noijahohi ahiove.
Dulen, Chanakin, Laijang, Kebuc hing, Khopum,Loibol, Henglep, Ukha, Naatjang, Hengtam, Hakka, Lonpi, Tolbung, Kengoi, Rekchu, Chahsat, Molnoi, Kangal Thana, Chatik,Dansagu,Kalewa,Kongke, Hoondung ahiove.Map kipe akhun kikaptona munhochu cross mark akipei. Geldoh beding khatchu akidounao huopse hibou chunggam mite chen’na ahipoi, anadou khaho gamkaile amiho kiseibou ahi.
AKILOIkhom THEILOU PEN : India chamlhat nading natoh-hi kum somko lhingset alutne. Chamlhat-hi thisana anachoh mong mongu ahi. Kipumkhatna chu asotchanna hatcheh cheh jinga hung lolhing ahiove. Indiate hitua Kukiho phungthua akilang khen maimaiju hitoh akibang poi.Amahohi mihem jong atamin lengjong amun munah tampi ana umin vannoi thanga analoupi jong anatame. Chubanin Hou atamin jaatlenle jaatneo a’umin achungchonin chuon na daan jat tampi umnalah ahi. Hichu kimuto ngai lou, nekhom ngailou, khat umna a khat um’ngailou chule khatle khat kithiet’ to,numeijong ajipa angsung geija puon kikhu khum, jaat’khatle jaat khatjong kichengto ngailou, loikhat chu miloupiloi hiuva loikhat chu insunga lutdinga jong phallou hitobang hi aumin pankhom, kithu khat kipum khat dingchu gelphah jong ahipoi.Hitobanga umhi leiset chung mun dang gamdanga kimujou loudin ginchat aume. India miho banga gop khom hah dinghi vaan’noi chitinle namtin lah’ah adang um’min te tijong katahsanpoi.
CHAMLHAT LOUPIDAAN : Ipijeh a chutabang mitechu akhang akhanguva chutia umte chu hibangse achu hung kipumkhat kha hiovam, ibola aloupi naole akimanlut sahnao jousechu ahin dalhah uva lengho geija mipitoh kibah nomna lungput aneithei jengu hintem? apankhom louva aumchanu alha louvuleh koima alenle alal chule aloupi umchom louva abonuva soh hichehdio ahichu amujeh uva amahole amaho kikah kiletdelchu kingailutna’ a ahin khellu ahitai.Hichu mi suoh a um sanga sopikhat kingailut na’a chamlhat mikhat hichu aloupidan ahin mujeh’u ahunghi. Hichan-gei hidoh nadinga mipi hinheitoh thei lamkaija hungpang dohjou hohi pachat changlou thei ahipouvin, amahohi ahiove Indiate dingabou hilouva vannoija mihemte hinkho’a dinga mimanlu kitichu. Chihnan jolel bollel aneipoi.
BRITIST TE HUNGLUT APHATCHOM NA : India gamsunghi leng thanei nagama kum sottah ana umsa ahin chuleh India’gam thusimhi ivetleh tanglouva gaal kisatna jengseh anahi.Tua NEI ahin, Burma’gam ahin, Mani pur’gam ahin, hitabanga chu taanglouva gaal ana umjingchu anahi 1600AD kum mapat East India company ahunglutnin chuakonin Britist thaneina chun Indiagam pumpihi ahinlosoh in Manipur, Burma geijin amao thaneina noijah aki umcheh tai.Hiche’a konhin jaatlen jaatneo abon chaan amaothu palkehjou umloujeh hin koimacha gaalbol gaalkuon umthei louding tin ahin khaamun ahile apalkeh ngam umlou jeh in gaalbol ahung umthei tapoi hiche jonghi gamsunga dinga chamna lentah ahung umdohtheina khat ahi. Chubanin India gam sunghi Chiile nam tam’nagam ahivangin lekha thakhat nin ahung kisimkhom theijin gamdang chihnale hetna chule chihna dangdangjong saotah ahin kineidoh theijin natoh thakhat ahung kitong khomin chihnale hetna saotah ahung umdoh theijin, chubanin India sunglam pumpi’a chiile nam jousen amao theidajeh in kihot kithiet ahin pailhaovin thakhatnin lungletha ahinje khomun gampumpi nam pumpi lungkhat nin ahin kingailuthei sohkeijin chiilenam mi hijathi lung khatnin ahung kilongkhom theitai.
Hiche lungthima konhin dettah in ahung kipang khomin kum 90th jen lutnin ahung kikiloikhom theijin asotchanin kiloi khom nachu adetcheh cheh in kingailut nale kipumkhatna ahatcheh cheh in ahung kilolhing tai. Akalvallin hichelai sungahin missionary ho ahung lutkitnun huhhingna thupha ahinpolut kitnuve. Hiche akon’na tugeija Indiate aphat chomnao kitchu “Sati” kiti hindute daan lentah numei chu ajii athiteng nopleda umlouva agothajiu, chuleh thempuhon lhasehleh naosen uh-hoilai kithenso nadinga vadunga alelut jiohi ahin, govt. thaneina in ahinkhah uvin tugeijin amahon jong abolkit tapouve. Hitichun hinkho dollinjong chamlhat ahung umphatnin Monarchy lang lung thim koiman aneitapon govt. chu ahung kisemding phatnin mijouse right kibah nading ahin khohsah theijun daanjouse hoitah in ahinsemun tunigeijin namlen namneo kinoisena, kihotbolna umlouvin mijouse mipi kivaipohna noijah lung mongtah in aumtheitai.Hichehin leiset pumpia India gamhi gam nompenle kivai pohna nompen ahinsosah ahitai.Britiste jallin mijousen gamlenam ngailutje pankhomje ahin kigeldoh in akikhohsah in, tuhin vannoija govt. lah’a ahaatloile akhangtou loitah ahitai.Amaho hunglut hin Indiate dingin chihna, ngailutna, kipumkhatna, lolhinna ahin polutnin asangthei tedingin tonsot hinkemlou geijin aumdohtai. Hichehi giltah a igelleh Britiste hunglut hi seijoulou khopma thilpha ahilam geldoh louvin aphat monao jeng sehbou igeldoh jiuhi adihpoi eina engbol nau jouse akona agammite in khonung geija dinga thilpha geldoh theina aman simjoulou chihnapha eipeh u agam miten ilung sunguvaa ichamuva ihin kigeldoh theinao hungkon dohnajoh ahin, tunigeija songmantam banga hinkho ineijule gamnomtah ineijuhi ahunghitan, igeldoh theiju angaije.Amaho jallin adeh in Hindute dingin damtheinale hamphatna lentah aum nalaije.
Adeh in numeihon gelthem muleh Christianity lampihi bailamtah’a ajopdiu ahin, kum asot phatna vangsetah dinmuna dingah anahilamu ahetlouvu ahitai. Chubanin amaho jallin road and communication bailam saan aumin khonunga khantou machaal navahna lentah jong a’ umsaan ahung ume.Britiste hunglut khah hi aphatchuom na seijoulou ahibouve.
(Chunggammite source)

Comments
Post a Comment